Hellou :) Kerron ihan pikkasen itsestäni tälleen ekana. Oon siis 16-vuotias ja käyn kalevan lukiota. Elämä ei oo aina kohdellut mua parhainpäin ,niinkuin ei varmasti montaa muutakaan. Tähän päivään asti kaikesta on kuitenkin selvitty. Nyt oon ehkä onnellisin pitkään aikaan.Suurimmakseen osakseen syy on mun mailman parhaan poikaystävän,Jonin.
Me tavattiin ennenkun kesä alko yksissä bileissä joissa menin vaan käymään.Olin kyllä nähny Jonia aiemminki aina jossain bailuissa, mutta nyt tutustuttiin. Juteltiin iltasin koneella ja sen jälkeen nähtiin koulujen loppuna.Kaikista niistä pojista siellä rannassa mää halusin Jonin. Ekan kerran kun oltiin kaksin ostin mäkistä jäätelön ja mentiin stokkan taakse istumaan. Istuttiin siinä kuumassa auringon paisteessa varmaan yli 2h.Sitä katsetta millä Joni katso mua suoraan silmiin ,en unoha koskaan. Sitten me alettiin näkeen enemmän ja enemmän ja nyt ollaan tässä. Ens viikosta lähtien ollaan oltu 4kk yhdessä. Aika on mennyt niin nopeesti,kesä meni ja pian on taas hyinen talvi. En pysty enään kuvitteleen elämää ilman tota possua.Onhan noita poikaystäviä ollut ja mennyt ,mutta ikinä en oo tuntenu näin. Hassua miten yhen ihmisen avulla voi jaksaa niin paljon enemmän ja miten se tuo ihan erilailla iloo mun päiviin :) Kuka nyt ilosta haluis luopua...
Tällä hetkellä mun elämään kuuluu melkeinpä vaan lukio ja Joni. On tosi vaikeeta kun siihen haluis lisätä paljon muutakin. En kerkee näkeen mun ystäviä enää toisin kuin ennen. Eilen yks mun hyväystävä sai mut miettimään tota paljon,että näänkö sitten liikaa Jonia.On vaan tosi vaikee olla erossa siitäkin :( En oikeen tiiä mitä mun pitäis tehä.
Tänään en aio lähteä kotoota minnekkään.Pitäis lukea kemian kokeeseen ja siivoilla ja pestä pyykkiä :) Joni tulee kohta meille tenttaan multa kemiaa ja nyt pitää mennä lukeen ettei se saa nauraa mulle kun en osaa mtn. :) Heijdo:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti